Avainsana-arkisto: aarrekartta

Leppoisan laihduttajan tunnustuksia

Kuten moni minut tunteva varmastikin jo tietää, olen kuluneen vuoden aikana rukannut syömistottumuksiani ja laihduttanut kerrankin hyvin tuloksin. Tämän vuoden aikana minulla on tavoitteena saada pudotettua sellaiset kymmenisen kiloa, joten tulen tässä blogissa varmasti höpisemään myös laihduttamisesta, elämäntapamuutoksista ja sen sellaisista aina aika ajoin. Esimerkiksi se aikaisemmin mainitsemani aarrekartta sai melko konkreettiset tavoitteet muiden unelmien joukkoon:

-10kg

terveellinenruoka

Vielä hetki sitten minua olisi kauhistuttanut kertoa oma painoni muille ihmisille, saatikka sitten ilmoittaa se julkisesti netissä, mutta asenteeni on muuttunut paljon rennommaksi ja lepsummaksi tämänkin suhteen. Harva mieskään arkailee paljastaa omaa painoaan, miksipä siis naistenkaan täytyisi! Minulla on ylipainoa ja sillä hyvä. Minulla on elämäntaparemontti meneillään ja painoni tulee vaihtelemaan sen vuoksi ja paljon.

Tämänhetkinen painoni on 76 kiloa. Se saattaa monista kuulostaa paljolta, mutta minusta tilanne on aika hyvä, sillä kesällä elopainoa löytyi vielä 90 kilon edestä. En tykkää laihduttaa klassisesti sanottuna hammasta purren ja verenmaku suussa, vaan olen tässä etsiskellyt omaa tietäni, syönyt hyvin ja iloinnut jokaisesta matkan varrella pudonneesta kilosta. Välillä olen ottanut rennommin, mistä kielii sekin, että paino on tippunut verrattain rauhalliseen tahtiin.

Tämän ruokaseikkailun aikana olen ihastunut mm. seuraavanlaisiin ruokiin entistä enemmän: raakajäätelöihin, tuorepuristettuihin mehuihin ja smoothieihin sekä salaatteihin. Poimin alla olevat kuvat toisesta blogistani, johon olen välillä kuvannut kokeilemiani ruokia vuoden varrelta.

jätski pinaattimehu salaattiTämä vuosi on alkanut tältä osin vähän hissukseen (ja nytkin tekisi mieli vain lekotella ja herkutella!) joten tämän postauksen tarkoitus on osittain potkia itseäni perseelle – tiedän ettei ne kymmenen kiloa lähde itsestään kehostani lätkimään, vaan on pakko puhdistaa ruokavaliota taas parempaan suuntaan. Joulukuussa tulin Kaakkois-Aasian lämmöstä kotiin ja tammikuussa varastoin pakkasen varalle pari lisäkiloa, mutta sen jälkeen viisari on värähtänyt hitusen jä näyttäisi olevan nyt laskusuunnassa. Lantion ja vyötärön mittauksen perusteella voitaisiin puhua parin senttimetrin kaventumisesta, mutta nyt on jo maaliskuu ja kesä tulossa kovaa vauhtia, joten nyt olisi hyvä aika saada vähän buustia tähänkin hommaan.

Saliharrastus ei muuten vienyt mennessään. Minulla on tosiaan se kuuden kuukauden jäsensopimus salille, eli rautaa saisi nostaa vaikka joka päivä, mutta kun se tuntuu vähän tylsältä. Olen selvästikin vähän erilaisten lajien puolella – mutta käytävähän tuolla on, kun jäsenyydestä pitää maksaakin! 😀

Mistähän sitä saisi voittajafiiliksen täksi kevääksi? Tänään ainakin on sushi-ilta!

Mainokset

Uskalla unelmoida – askartele aarrekartta

Varo mitä toivot, sillä se saattaa toteutua.

unelmani

Aarrekartta on monille varmasti jo tuttu – onhan siitä viime vuosina kirjoitettu ainakin muutamassa blogissa ja aikakausilehdessäkin, eikä ajatus unelmien askartelusta kuulosta enää niin hullunkuriselta kuin joskus aikaisemmin. Itse törmäsin ajatukseen aarrekartasta ensimmäisen kerran ollessani 16-vuotias. Painonvartijoiden (kyllä, yritin aikoinaan karistaa kiloja pisteitä laskemalla) pieni lehtinen kertoi työkalusta, joka auttaa unelmien ja tavoitteiden saavuttamisessa. En ottanut tosissaan.

No, nyt otan. Askartelin ensimmäisen aarrekarttani viime vuonna ja, yllätys yllätys, lähestulkoon kaikki silloin haaveilemani asiat ovat käyneet toteen!

Lyhyesti sanottuna aarrekartta on kuvakollaasi, johon askarrellaan unelmat esille. Tarvitaan vain vino pino aikakausilehtiä, sakset, liimaa ja kartonkia, sekä tovi sen pohtimiseen, mikä on itselle todella tärkeää.

aarrekartta

Kuvista ja sanoista kootaan omaa unelmaa vastaava kollaasi, joka ripustetaan paikkaan, missä siihen törmää päivittäin. Aarrekartassa ei ole kyse taikuudesta ja hokkuspokkuksesta; siinä on kyse omien unelmien visualisoinnista, unelmiinsa uskomisesta, avoimuudesta antaa hyvien asioiden tapahtua. Mieli alkaa työskennellä kuin itsestään unelmien parissa, ja pian huomaat, että haaveesi ovat käymässä toteen.

Entä se aarekartta ja toteutuneet unelmani, jotka mainitsin aikaisemmin? Antakaas kun kerron:

haaveet2hyvällätuulella kaunisminäTein aarrekartan elämäntilanteessa, jossa etsin itseäni ja halusin enemmän positiivista energiaa elämääni. Unelmoin optimismista. Siitä, että osaisin ottaa asiat vastaan sellaisena kuin ne tulevat, en harmistuisi niin herkästä, olisin onnellinen ja hyvällä tuulella. Unelmoin myös siitä, että voisin hyväksyä itseni paremmin, virheineni kaikkineni, rakastaa kroppaani ja persoonallisuuttani epätäydellisyyksistä huolimatta.

Sorruin välillä ajattelemaan etten kelpaa ihan tällaisena, vähän pitäisi rukata sitä ja tätä, saada ainakin nämä läskit sulamaan ja nämä luonteenpiirteet ruotuun. Jossain välissä tajusin, ettei sen kuulu mennä niin. Tajusin olevani ihana juuri sellaisena kuin olen – tällaisena Tiinana.

Aloin harjoitella tietoisesti optimismia. Keskityin postiviisiin asioihin itsessäni ja ympärilläni. Kirjoitin ylös asioita, joista pidin itsessäni, ajattelin kauniita, tulin hyvälle tuulelle, ja hiljakseltaan aloin rakastaa itseäni entistä enemmän. Aloin kunnioittaa kehoani ja pohtia, minkälaista ravintoa se kaipaisi ollakseen onnellinen. Lähdin kokeilemaan. Pudotin siinä samassa aimo kasan kilojakin. Koko ajan oli parempi olla.

matkarakkautta

Toinen vähän konkreettisempi unelma oli reppureissu, josta olin haaveillut kauan. Leikkelin senkin paperille. Syksystä lähdin isoveljeni kanssa kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi Kaakkois-Aasiaan. Työt sai jäädä, seikkailunnälkä oli kova.

Uhkarohkeimmalta tuntui kuitenkin liimata sana rakkautta karttaani. Vähän epäilytti voiko rakkautta tällä tapaa lähteä toivomaan, mutta lähdinpä kuitenkin. Ymmärsin ettei se ole mitään muutakaan haavetta hullumpi, halusin olla mieli avoimena ja valmis rakastumaan vaikka nanosekunnissa, jos niikseen tulisi ja joku uskomaton kävelisi vastaan. Siellä reissussa ollessani päädyin juttusille tytön kanssa, jonka tunsin pintapuolisin entuudestaan. Pian kävi niin, että reissasin päivät ja valvoin yöt koneella voidakseni jutella hänen kanssaan. Sovimme treffit kotiinpaluustani seuraavalla päivälle, varasin junaliput hänen luokseen heti joulupyhien jatkoksi, vaikkemme olleet koskaan vielä tavanneet.

Niin siinä sitten kävi, että ennen kuin vuosi vaihtui seuraavaan, olin yhtäkkiä tyttöystävä, palannut juuri kotiin unelmieni reissulta, olin itsevarmempi ja entistä iloisempi.

Aika mieletöntä, vai mitä? Nyt olohuoneen lattialla makaa aineet uuteen aarrekarttaan täksi vuodeksi, pääsee seinälle toivottavasti parin päivän sisällä. Odotukset on kovat, unelmat on suuret – mutta entä sinä, uskaltaisitko sinä askarrella oman karttasi?